Tulvavesille ja jäille tilaa liikkua – Pyhäjoen tulvasuojeluruoppaukset hyvässä vauhdissa

Kuva ruoppauksestaPyhäjoen alaosalla on tehty maaliskuusta lähtien ruoppauksia, jotka ovat osa käynnissä olevaa tulvasuojeluhanketta. Työt on saatu hyvään alkuun.

Kevään aikana Rookinmutkasta on poistettu jääpatoja aiheuttanut saari. Tiironsuvannossa puolestaan on ruopattu joen etelälaidalla sijaitsevan ison saaren liettynyttä rantaa ja kuntakeskuksen alueella on räjäytetty ja louhittu Lipinsaaren kallioluotoa. Rookinmutkassa ehdittiin toukokuussa myös avata tieuria tulevia kaivuutöitä varten ja poistaa puita läjitysalueelta.

Työ ovat sujuneet hyvin eikä varsinaisia yllätyksiä ole tullut vastaan – ellei sellaiseksi lasketa toukokuun loppupuolen runsaita sateita. Sateiden myötä joen vedenpinta nousi hetkessä 70 cm, rannat pehmenivät ja ruoppausten kesätauko alkoi vähän suunniteltua aiemmin.

Vesien laskettua töitä on päästy taas jatkamaan. Ruoppauksia tehdään tällä erää elokuun puoliväliin saakka, jolloin joessa alkaa nahkiaisen ja siian nousu. Niiden ajaksi työt joella hiljenevät.  

Rookinmutkassa jatkuvat jokiuoman rannan kaivuutyöt ja Tiironsuvannossa kaivetaan laajemmin heinäkuun aikana. Kummastakin kohteesta poistetaan 10.000–15.000 m³ maa-ainesta. Tiironsuvannossa ruopattavalle alueelle väliaikaisesti läjitetyt maa-ainekset ajetaan lähiaikoina vanhan penkereen viereen lopulliseen läjitykseen. Kolmas kohde on Purasenkoski, jossa tehdään kivien ja kallioiden räjäytys- ja louhintatöitä sekä avarretaan saarten väylien kapeikkoja 15.7. alkaen kuukauden ajan. Työt tehdään lähialueen asukkaiden turvallisuus tarkasti huomioiden. Joenrannan asukkailta pyydetään ymmärrystä töiden aikana lisääntyvälle meluhaitalle. Myöhemmin elokuussa vuorossa on Lipintien korotus, kun ruoppauksista syntyvät maa-ainekset on kuljetettu paikanpäälle. Töitä tehdään usean kaivinkoneen ja ajotraktorin voimin.

Joen virkistyskäyttöön ruoppauksilla ei ole suurta vaikutusta. Kokemuksen mukaan joen veden samentuminen on hyvin paikallista; esimerkiksi Rookinmutkasta nousevat samentumat eivät näy enää kuntakeskuksessa. Joen virtausten heiketessä kiintoaine laskee pohjaan hyvin nopeasti. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole odotettavissa, ja vesistön tilaa tarkkaillaan sekä toimenpiteiden aikana että sen jälkeen.

Siikanivan pengertie joudutaan ruoppauksen aikana mahdollisesti sulkemaan ylimääräiseltä liikenteeltä puomeilla, koska tiellä liikkuu traktoreita maanajossa. Sulku ei koske maanomistajia.

Mistä tulvasuojeluhankkeessa on kysymys

Meillä pyhäjokisilla on vielä tuoreessa muistissa vuoden 2013 jääpatotulva, josta koitui kuntakeskuksen alueella suurta vahinkoa. Tulvan jälkeen Pyhäjoen vesistöalueelle laadittiin tulvasuojelun hallintasuunnitelma ja suunnitelma kiireellisesti toteutettavista töistä.

Niihin liittyen Pyhäjoen kunta on käynnistänyt 1.3.2021 tulvasuojeluhankkeen, jolla pyritään ehkäisemään jääpatotulvien aiheuttamia vahinkoja. Hanke on kaksiosainen.

Hankkeen 1. osan aikana vuosina 2021–2023 joen alaosalla tehdään ruoppaus- ja louhintatöitä useassa kohteessa. Joesta poistetaan liettymiä, vesikasvillisuutta ja suuria kiviä. Paikoittain leikataan uoman pohjaa ja kalliota, madalletaan uomassa olevia saaria ja esimerkiksi raivataan puustoa ja pensaikkoa. Tällä pyritään siihen, että jäät ja tulvavesi pääsisivät kulkemaan joessa ja tulvareiteillä mahdollisimman sujuvasti eikä jäälauttasumia pääsisi muodostumaan. Varsinaiset ruoppaukset ja maa-ainesten siirrot tehdään kahtena ensimmäisenä vuotena. Vuonna 2023 kohteet viimeistellään ja läjitysalueet sekä ajoreitit maisemoidaan.

Hankkeen 1. osan rahoituksesta 50 % eli 600 000 euroa on valtion avustusta ja loput 50 % rahoittaa Pyhäjoen kunta. Hankkeeseen käytettävissä oleva 1,2 miljoonan euron rahoitus on hieman pienempi kuin alkuperäinen kustannusarvio, mikä vuoksi joidenkin ruoppauskohteiden osalta suunnitelmat tarkentuvat vasta hankkeen edetessä.

Hankkeen 2. osassa Pyhäjoen alaosan kolme alinta tulvapenkerettä on tarkoitus kunnostaa ja siirtää kunnan vastuulle. Tällä pyritään varmistamaan tulvapenkereiden kunto ja suojauskyky tulevaisuudessakin. Pengeryhtiöiden kanssa tehtävät sopimukset ovat allekirjoitusta vaille valmiina.

Joen varren tulvauhanalaisilla alueilla asuu lähes sata pyhäjokista, joista ilman tulvapenkereen suojaa on noin 40 kuntalaista. Nyt tehtävillä toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Pyhäjoen vesistöalueen alaosan tulvariskien hallintaan.