Ympäristöluvat ja maa-ainesten otto

Ympäristöluvat

Ympäristönsuojeluviranomaiselta haettavia lupia ovat esimerkiksi kunnan päätettäväksi määrätyt ympäristöluvat sekä toiminnan rekisteröinnit ja ilmoitukset. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen päättää maa-ainesten ottoluvista ja ilmoituksista ainesten kotitarveottoon. Kunnan tulee kuitenkin tehdä ilmoitukset ammattimaisesta jätteiden keräystoiminnasta. Muiden lakien kunnallisia päätöksiä ovat haetut vapautukset yleiseen vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja hulevesiverkostoon liittymisestä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää maastoliikennelain mukaisista luvista kilpailuihin ja harjoituksiin. Toimivaltaan kuuluu luonnonsuojelulain mukaiset yksityismailla olevien yksittäisten kohteiden kuten puiden ja siirtolohkareiden rauhoittaminen luonnonmuistomerkkinä. Maankäyttö- ja rakennuslain puolelta ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallassa on maisematyölupien ratkaisu.
Keskeisiä ympäristönsuojelulain mukaisia lupia ja ilmoituksia ovat:

1. Ympäristöluvat toimintaan
2. Luvat ympäristöluvanvaraisen toiminnan jatkamiseen ja muutoksiin
3. Ilmoitukset melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta
4. Ilmoitukset koeluontoisesta toiminnasta
5. Ilmoitukset poikkeuksellisesta tilanteesta

Linkki: Pyhäjoen kunnan ympäristölupataksa

Eläinsuojien luvat ja ilmoitukset

Eläinsuojan luvanvaraisuudesta ja toiminnan ilmoitusvelvollisuudesta on määrätty ympäristönsuojelulaissa. Pääosa kunnan luvittamista eläinsuojista on muutettu ilmoituksenvaraisiksi. Ilmoitus tehdään ilmoitusmenettelyyn laadituilla lomakkeilla. Lomakkeeseen liitetään vaaditut liitteet, joista tärkeimpiä ovat pääpiirustusten lisäksi eläinsuojataulukot ja liite vähimmäisetäisyydestä poikkeamiseen. Poikkeamista tarvitaan, mikäli eläinsuojan laajennusosa sijoittuu asetuksessa määrättyä vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi naapuriasumusta tai muuta häiriintyvää kohdetta.
Eläinsuoja on ilmoituksenvaraista toimintaa, jos se on kokonaiseläinyksikkömäärältä:

• Vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle
• Vähintään 100 ja alle 500 lihanaudalle
• Vähintään 130 ja alle 600 emolehmälle
• Vähintään 60 hevoselle tai ponille
• Vähintään 250 uuhelle tai vuohelle
• Vähintään 100 ja enintään 750 täysikasvuiselle emakolle
• Vähintään 250 ja enintään 2 000 lihasialle
• Vähintään 4 000 ja enintään 40 000 munituskanalle
• tai vähintään 10 000 ja enintään 40 000 broilerille

Kaikki toiminnan ilmoituksenvaraisuuden ja toimivaltaisen lupaviranomaisen määrittämisessä käytettävät eläinyksikkökertoimet löytyvät ympäristönsuojelulain liitteestä. 
Eläinsuoja tarvitsee Aluehallintovirastolta ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu edellä kerrottua ilmoituksenvaraista toimintaa suuremmalle eläinyksikkömäärälle.
Eläinten hyvinvointia ja eläinsuojelua koskevaa ”virallista” tietoutta on saatavilla Ruokaviraston sivuilta.

Muut maatalouden ilmoitukset

Nitraattiasetuksessa on annettu määräyksiä mm. aumausilmoituksista, lannan levittämisen kieltoajasta poikkeamisesta, lannan ja väkilannoitteiden levitysajoista ja typpimääristä, suojavyöhykkeistä, jaloittelualueista sekä lannan aumauksesta. Ilmoitukset käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Ruokavirasto.fi
 

Maa-ainesten otto

Vähäistä kotitarveottoa suurempaan maa-ainesten ottamiseen tarvitaan maa-ainesten ottamislupa. Kotitarveottona pidetään omaan käyttöön tulevaa vähäistä maa-ainesten ottoa. Kunnan maa-aineslupaviranomaiselta on aina syytä tarkistaa luvan tarve.

Maa-aineslaissa on säädökset ainesten ottamiseen, ottamisluvan sisältöön ja ottoalueiden jälkitöihin. Pohjavesialueilla on maa-ainesten ottamiseen tavallista tiukemmat säännöt. Lisäksi ottamisen suunnittelussa on huomioitava, mitä alueen kaavoissa ja muissa maankäytön suunnitelmissa on esitetty. 

Ottoluvan haku

Maa-ainesten ottamislupaa haetaan kunnalta sitä varten laaditulla lomakkeella. Hakemukseen liitetään riittävillä selvityksillä ja asiantuntemuksella laadittu ottamissuunnitelmaselostus karttoineen. Ottamissuunnitelmassa tulee kuulla naapurit, joihin ottamisella tai sen järjestelyillä saattaa olla vaikutusta. Maa-ainesten ottamista suunnitellessa kannattaa olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä ympäristösihteeriin. Mahdollisesti pohjaveteen vaikuttavissa maa-ainesten ottamisissa tarvitaan ennen kunnan maa-ainespäätöstä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa. Kaikissa maa-ainesten ottamissuunnitelmissa on syytä käyttää asiantuntevia suunnittelijoita. Suunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin ja ottamisen ympäristövaikutusten arviointiin.

Maa-ainesten ottoluvista peritään kulloisenkin taksan mukainen tarkastusmaksu ja vuosittaiseen ottamisen määrään pohjautuva valvontamaksu. Maa-ainesten ottajien tulee ilmoittaa heti seuraavan vuoden alussa edellisen vuoden otettujen ainesten määrä ja laatu.

Ymparisto.fi / Maa-ainesten ottamisen luvat ja ilmoitus 
Pyhäjoen kunnan Maa-aineslupataksa 
 

Maisematyöt

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maisemaa muuttavaan toimintaan asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisessa osayleiskaava-alueella erikseen mainituilla alueilla on oltava maisematyölupa. Maisemaa muuttavalla toiminnalla tarkoitetaan mm. puiden kaatoa ja maisemaa muuttavaa maa-ainesten käsittelyä silloin, kun nämä eivät liity rakennuslupaan tai vastaavaan.

Puiden kaataminen

Puiden kaatamiseen asemakaava-alueella tarvitaan aina lupa, kun tontilta kaadetaan maisemaa muuttaen puita. Pyhäjoen kunnan rakennusjärjestyksessä on katsottu yleisesti, että maisematyölupaa ei tarvita pihapuuston hoidossa, mikäli tontille jää enemmän kuin puolet puista. Maisematöitä suunniteltaessa tulee olla yhteydessä ympäristösihteeriin tai rakennustarkastajaan. Maisematyölupaa haettaessa on tärkeää kuulla naapureita. Naapurit on syytä kuulla myös niissä tapauksissa, kun maisematyöluvan kynnys ei ylity.

Maisematyöluvat haetaan Lupapiste -palvelun kautta. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Pyhäjoen kunnan alueella tehtävät maisematyöluvat ratkaisee ympäristösihteeri.
Lupapiste.fi
 

Ojitukset

Vesilaissa on määräykset ojituksista ja ojituksista tehtävistä ilmoituksista. Kaikista vähäistä suuremmista ojituksista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Vähäisistäkään ojituksista ei saa aiheutua naapurille vahingollista vettymistä tai muuta edun menetystä. Vesilaki antaa tietyin edellytyksin oikeuden sijoittaa oja rajalle tai toisen maallekin. Ojasta hyötyä saavien tulee pitää oja kunnossa. Ojitusasioissa valvontaviranomaisia ovat Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jotka valvovat vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.
Outi Leppiniemi: Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen
 

Ruoppaus ja vesikasvien poisto

Vesilain mukaan vesistöissä tehtäviin pieniinkin vesitaloushankkeisiin kuten vesialueella tapahtuviin ruoppauksiin tulee tehdä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. On hyvä huomioida Vesilain määräys, että yli 500 m3 ruoppaushankkeisiin tarvitaan aina vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta. Ruoppaukseen tarvitaan ruoppaus- ja läjitysalueille omistus- tai hallintaoikeus. Myös luparajaa pienemmät ruoppaukset tulee ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle.

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu  
 
Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Pyhäjoen tekninen lautakunta
Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki 
Ympäristösihteeri 
Vesa Ojanperä
puh: 040 359 6073
s-posti: vesa.ojanpera [at] pyhajoki.fi